Karjalan kierros 20-24.7.2006. Osa I
Melkein vuosi sitten, ihan heinäkuun lopussa, teimme opettavaisen, silmiä avaavan, mielenkiintoisen ja mahdottoman pikkubussikiertueen Venäjän puoleiseen Etelä-Karjalaan. Samalla nekin meistä, jotka eivät aiemmin luovutetussa Karjalassa ole käyneet, saivat kosketuksen Karjalaan ihan oikeana (? vrt. Sadun edellinen viesti) maantieteellisenä paikkana: moninkertaisia historiallisia raunioita, Neuvostoliiton raunioita, suomalaisuuden muistomerkkejä ja raunioita, niityiksi muuttuneita peltoja, vaaroja, hiekkarantoja, luostareita ja bunkkereita, vaurauden mahdollisuuksia ja köyhyyttä, keskenään kilpaa haukkuvia koiria, kivenjalkoja ja muistomerkkejä, pakkoasutettuja valkovenäläisiä... Päällimmäiseksi jäi tunne, että pitäisi tutustua lisää tähän kulttuurien jättömaahan.
Kaikki kuvat on valikoitu matkan aikana ahkeraan kuvanneiden Ainon, Antin, Sadun ja Ferdinandin matkakuvista -- en nyt valitettavasti millään pysty muistamaan, kuka on ottanut minkäkin kuvan. Kuvaajat täsmentäkööt tekijätietojaan, jos kokevat sen tarpeelliseksi.
Alussa hienot ihmiset, taitelijat ja muu kulttuuriväki viettivät kesiään Terijoella. Sitten tulivat armeija ja pioneerileirit. Sitten tulivat sateet, tuholaiset ja aika. Uusien ökyhuviloiden ja mm. sotakorvausrahoilla rakennettujen suomalaistalojen joukossa on autioitunut huvila, jonka toinen kerros ei enää kannattele normaalipainoista aikuista.
Terijoen keskustassa entisen kulttuuriministerimme Tanja ent. Karpela nyk. Salmela ex- miehelleen Totti Karpelalle pystyttämä kissapatsas väärinpäin. http://piccolo.kaapeli.fi/krohn/blog/lehtileikkeita/kissanousi.html;
http://haltia.blogspot.com/2004_05_01_archive.html ; http://www.teemumaki.com/essayskissa.html
Terijoen keskustasta suuntasimme yöksi lähettyvillä olevalle, alunperin Eremitaasin työntekijöille tarkoitetulle datsa-alueelle. Alla olevassa kuvassa iltatunnelmointia. Seuraavana aamuna kiersimme isäntämme Alosan opastuksella aluetta. Alosa kertoi alueen jännittävästä historiasta: Neuvostoliiton loppupuolella ihmiset saivat tilaisuuden paitsi viljellä vihanneksia talven varalle myös ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin toteuttaa itseään asumisessa. Mikä ja millainen talo on, ei ollut ihan itsestään selvää.
Osa taloista oli ehostettu muovipäällysteellä
maitoauto
Kuolleen miehen talo
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home